Onneksi ihminen on oppivainen. Eli tein Troyalle kulman nro 2. Nyt pidin sopivasti vastaan kaikkien tyhjien aikana ja Troya eteni rauhallisesti. Kulmassa Troya pysähtyi, haistoi oikealle, sitten vasemmalle ja huomasi, että jälki jatkuu vasemmalle. Katsoi kuitenkin minua vähän epävarmana, kehuin hillitysti ja hyvin Troya lähti jatkamaan jälkeä. Seuraavalla jäljellä en enää kehu vaan omalla liikkeellä ohjaan oikeaan suuntaan, jos tarvitsee vahvistusta. Hieno juttu, että jäljestys etenee.

Eräs Janitan kasvatti tuli jälkioppiin ja oli mukava opastaa vastaanottavaa ohjaajaa jäljen saloihin. Palkkioksi sain hienon sinivalkoisen pannan ja remmin. Jos vaikka niille olisi tulevaisuudessa edustuskäyttöä maailmalla :)

Piian Ihku myös teki ensimmäisen varsinaisen jäljen. Todella intensiivisesti ja hyvin penne jäljesti. Piia myöskin osasi ohjata penneä hyvin.

Troya otti tottista kahdessa erässä. Ensin otin eteenmenon, joka hieno ja vauhdikas. Sitten nouto, josta palkka vauhdista, tämä myös hyvin. Luoksetulossa olin viisaan jättänyt kapulan itseni selän taakse. Penne tietenkin tuli kapulalle ja toi sen minulle eteen :) Vähän liian viisas koirako?? Otin toisen luoksetulon, jossa otin eteen asti. Asento oli jälleen tosi hyvä. Nyt vähän himmasi ennen loppua eli nyt vaan enemmän vauhdista palkkauksia. Robban teki ruutua lätkällä, nämä hyvät. Tosin vauhti oli tosi nopea. Ei malttanut pysyä merkillä :) Lopulta merkillä pysyminenkin onnistui. Tosi kiva kun Robbanista oikein näki että tekeminen on superkivaa. Sitten seuraamiseen, nyt paikka oli jälleen tosi hyvä. Eli nyt ei paina, vaikka on tosi innokas. Lopuksi kakeja, jossa istumiset nyt hyvät. Otin hieman normaalia lähempänä. Zorro teki kanssa vähän ruutua ja luoksetuloa.

Piian kanssa aloin opettamaan Troyalle sitä, että kun menemme tottiskentälle niin kun seison itse perusasennossa, niin Troyan tulee itsenäisesti tarjota perusasentoa. Ensin turhautui ja alkoi haukkua, käänsin selän tällöin. Sitten pystyin jo naksuttelemaan kun tuli mua kohden ja kohta hoksasi, että sivulle tässä vissiin pitää tulla, jotta tekeminen alkaa. Näitä tehtiin eri yhteyksissä ja hyvin asia eteni. Sitten otettiin jääviä ja niihin aikaa. Maahanmeno sujui hyvin. Eli Piia naksautti kun Troya oli maassa vaikka itse etenin. Kaikki nämä onnistui. Istuminen ei sitten oikein onnistunutkaan. Eli oli epävarma ihan istumisen suhteen. Eli nyt täytyy vahvistaa istumista ja sitten vasta ottaa kestoa. Seisominen taasen sujui hyvin. Lopuksi otettiin vielä "mammumista" eli rauhoittumista maaten liikkeiden välillä. Sujui hyvin. Eli nyt ajattelin, että pentuus saa vähän loppua. Ja otetaan malttia asiaan. Homma alkaa koiran aktiivisuudella perusasentoon tulemisella ja liikkeiden välillä on malttitaukoa, jonka aikana sekä minä että koira valmistaudutaan seuraavaan liikkeeseen. Ja kun takaraivossa on kuitekin pelko koiran ylikuumenemisestä, niin tämä estää sitäkin asiaa.

Nyt blogi hiljenee muutamaksi päiväksi kun suuntaamme mökille syysloman kunniaksi. Koirille tiedossa ihanaa lomailua ulkosalla.