Aika kiva päivä oli. Sää mitä ihanin ja pääsin Zorron kanssa pitkästä aikaa suksille. Täytyy vähän varoa Zorroa, kun on jo niin vanha ja aina välillä selkä oireilee. Mutta nyt oli hyvä syy, kun meistä tehtiin juttua koirahiihdon tiimoilta lehteen. Oli kyllä ihana hiihtää Zorron kanssa ja Zorro niin nauttii. On Zorro vaan niin ihana ja monipuolinen koira!

Lopuksi otin Troyan kokeilemaan ja voi huh! Ensin Troya meinasi syödä sukset ja mun monot (olivat siis mun jalassa). Sitten avustaja kutsui Troyaa, hienosti Troya lähti kohti avustajaa, mutta aina vähän ihmetteli kun liina jarrasi kun mä lähdin liikkeelle vauhtiin nähden liian hitaasti :) Eli siis nyt vain järki käteen ja täytyy OPETTAA tämä asia pennelle. Penne ei ole nähnyt suksia aikaisemmin, joten aluksi täytyy hiihtää pennen kanssa, sitten voi juoksuttaa penneä edessä kun itse hiihdän perässä (joku kutsuu Troyaa), sitten laitan vetovyöhön kiinni ja juoksen Troyan perässä (ilman suksia :)). Ja vasta tämän jälkeen laitan sukset jalkaan ja kokeillaan koko suoritusta ja silloinkin joku kutsuu Troyaa. Lopulta kokeillaan, että koirakko hiihtää meidän edellä ja me lähdetään perään ja toivottavasti kovaa... Tänä talvena, jos säät sallii opetan perusteet hiihdosta ja hiihdetään maltillisesti pieniä lenkkejä. Tosi kiva jos pennestä tulee Zorron veroinen hiihtokaveri. Muuten Zorrolle ei tarvinnut tätä juttua opettaa, meni heti edellä kuin viitapiru :) Tai sitten aika kultaa muistot...

Illalla otin Troipella vähän kotipihatottista. Seuraaminen nyt juuri sellaista kun halua. Sitten otin eteentuloa lyhyeltä matkalta ja sivulle tuloja eri kulmista (namilla). Meni hyvin. Lopuksi lelu suussa eteentuloja. Nämä toimivat tosi hyvin, saa vahvistettua eri kulmista eteen tuloa erinomaisesti.