Päivä aloitettiin jäljestämisellä. Pelto oli rutikuiva ja heinä paikoitellen polveen saakka. Troya jäljesti melko hyvin. Vauhti oli mallikasta ja jäljestäminen tarkkaa. Pitkällä heinällä vähän vauhti kiihtyy, mutta muuten oikein hyvin. Jäljen päässä olevalla kipolla menee itse hyvin maahan eli esineilmaisun alkeetkin alkaa olla hanskassa. Sitten lenkille, jossa kaikki pojat pääsi uimaan ja oli ihanaa! Sitten metsässä törmäsin kahteen irrallaan olevaan leonbergiin, jotka eivät sitten omistajaa uskoneet... En saanut niitä häädettyä pois ja ne tuli meidän luokse. Troya pelkäsi näitä isoja koiria, sitten Troya pääsi multa irti ja toinen näistä koirista lähti ajamaan Troyaa takaa :( Menin ja häädin koiran pois. Ikävä juttu Troyan kannalta. Onneksi koirat oli ihan kilttejä. Toivotavasti pennelle ei jää mitään negatiivista kohtaamisesta. Ainahan voi kelle tahansa tapahtua niin, että koira jostain syystä ei uskokaan, mutta jos koirat ei ole hanskassa niin ei niitä tarvitsisi irti pitää.

Iltapäivällä oli vuorossa hakutreenit. Alue oli haastava, sillä toinen puoli nousi melko jyrkästi ylöspäin ja toinen laski vastaavasti alaspäin. Matkalla oli myös polkujen ylityksiä. Troya oli ihan tulessa autosta tullessaan. Otin neljä maalimiestä pomppuina. Todella kivasti Troya meni suoraan maalimiehille. Tosin kakkoselle se karkasi ilman näköärsykettä, mutta eteni kivasti suoraan löytäen maalimiehen. Troyalla oli jälleen mukavaa. Sen häntä on hauska maalimiesmittari, häntä lähtee vispaamaan sivusuunnassa kun Troyalla on haju maalimiehestä :) Ja kun häntä on valkoinen, niin se näkyy helposti.