Oli sitten huonoimmat treenit sitten pitkään aikaa eli itseltä paloi hihat! Näin ei saisi tapahtua, ikinä!! Mutta aina sitä silloin tällöin oma hermo pettää. Kiitos Helille kestämisestä ja tsempityksestä!

Tällä kertaa uhriksi joutui Troippis. Eli aloitin seuraamisella ja aluksi ihan ok. Sitten rupesin säätämään sitä vähän enemmän ja vähensin palkkausta saaden Troippiksen edistämään ihan kunnolla. Kontakti kyllä pysyi koko hinkutuksen ajan. Kokeilin vähän sitä ja tätä, mutta en onneksi mitään pakotteita. Tämän jälkeen kun omat hermot oli jo riekaleina otin viisaana tyttönä jääviä, jotka tietysti sekoitti. Onneksi tässä vaiheessa tajusin lopettaa ja viedä Troippiksen autoon.

Robban oli ihanan innokas ja paransi mun hermot :) Aloitettiin hyppynoudolla, erinomaisesti! Ohjattu myöskin loistava. Ruutu hyvä myös, palkkasin ruutuun. Luoksetulon otin osissa, maahanmeno vähän hidas, tätä voitaisiin vaikka treenata lisää. Sivulletulo hieno!! Tunari erinomainen sekä kaket! Idarissa vahvistin seisomisen päätä, hyvin. Seuraaminen mallikasta myös, Rupsulle kiitokset mielialan parantamisesta :)

Troippis uudelleen areenalle ja nyt oli omat hermot kurissa. Katsoin eteenpäin (tähän tulee nyt pyrkiä) ja palkkasin tiheästi oikeaan paikkaan, nyt oli hyvää! Jäävät myös mallikkaat, kuin myös luoksetulo, nouto ja eteenmeno. Tosin näihin vähän vauhtia eli hetsausta lisää. Lopuksi vielä tunari, joka hyvä ja kaket, jotka alkavat todellakin sujua!!

On se niin kummallista, että aina pitää olla jokin majorongelma treenattavana ja usein jää huomaamatta tämän "ongelman" takia kaikki positiiviset asiat treenistä.